Pohjannaula
Pohjannaula oli suomalainen folk rock-bändi, ja edustava esimerkki omasta genrestään. Valitettavasti yhtye on jo lopettanut toimintansa ja levytkin ovat yllättävän vaikeasti saatavilla.
Mutta bändin musiikki on hyvin mukaansa tempaavaa ja eloisa viulunsoitto luo lisää tunnelmaa. Pohdiskelevat sanoitukset käsittelevät luontoa, ihmismieltä ja millaista oli elo entisinä aikoina. Sanoituksissa on usein myös hienoja oivalluksia ja luonnollisesti viittauksia suomalaiseen mytologiaan sekä perinteisiin. Tältäkin bändiltä löytyy biisejä laidasta laitaan, on mukaansa tempaavia ralleja ja kaihoisaa tunnelmointiakin.
Pohjannaula (the name means the Northern Star) was brilliant Finnish folk rock band.
Unfortunately the band has split up and the albums are pretty hard to find. Melodies are really folkish and compelling, and rich violin playing full of feeling is the icing on the cake. Beautiful and thoughtful lyrics are dealing with northern nature and how it was lived in the old times. There are great insights and references to our folk tales, too. Atmospheric music which is quite versatile as well.
Piirpauke
Tähän maailmanmusiikkibändiin tutustuin tietenkin Amorphiksen kautta. Saksofonisti-huilisti Sakari Kukkohan on vieraillut kahdella Amojen levyllä (Tuonela ja Am Universum), ja näitä albumeita kuunnellessani myös Kukon tunnelmallinen soitto kiinnitti huomioni. Näin ollen tutustuin siis Piirpaukkeeseen.
Bändi soittaa instrumentaalimusiikkia, missä saksofoni ja huilut ovat luonnollisesti pääosassa. Piirpaukkeen musassa kuuluu myös vaikutteita eri maiden kansanmusiikista. Tähän mennessä omistan tosin vain kolme albumia; Piirpauke 1, Piirpauke 2 ja Yö Kyöpelinvuorella. Hienoa musiikkia joka tapauksessa ja Kukko on tosiaankin lahjakas muusikko.
Obviously I discovered Piirpauke (the band name means 'turmoil' in Karelian) by means of Amorphis. Sakari Kukko has played saxophone and flute on their experimental albums Tuonela and Am Universum, and while listening to them also his atmospheric playing caught my attention.
Piirpauke plays instrumental world music, where saxophone and flutes play a big role. They are inspired by various folk tunes around the world. So far I have only three albums though; Piirpauke 1, Piirpauke 2 and Yö Kyöpelinvuorella. Beautiful music anyway, and Kukko is a gifted musician indeed.
Anssi Tikanmäki - Maisemakuvia Suomesta
Tämä hieno levy sisältää kahdeksan instrumentaalista kappaletta, jotka kuvailevat maisemia eri puolelta Suomea. Biisien mukana matkustetaan Lapin tuntureilta Pohjanmaan lakeuksille ja Kuusamon erämaihin. Kannattaa tutustua!
Maisemakuvia Suomesta (The Finnish landscapes) by Anssi Tikanmäki is a really beautiful album. These eight instrumental songs describe different Finnish landscapes, from Lapland to Ostrobothnian fields and Kuusamo's wilderness. If you like folk / world music, you may like this album as well.
Värttinän tapaan Hedningarna yhdistää perinteistä kansanmusaa moderniin musiikkiin. Trä (1994) on varsin mainio levy.
Monet nykykansanmusayhtyeet tekevät omia versioitaan myös ikivanhoista perinnelauluista, esimerkiksi Ievan polkasta. Vottikaalina kuuluu samaan sarjaan, ja jopa Värttinäkin on tehnyt oman version tästä kipaleesta. Tässä kuitenkin Hedningarnan versio.
Wäinötär soittaa kansanmusavaikutteista poppia - ja tällainen yhdistelmä toimii! Tähän mennessä heiltä on ilmestynyt kaksi albumia (Wäinötär ja Vala). Tavallaan heidän musansa muistuttaa minua Indicasta, varmaankin polveilevien pianomelodioiden, satunnaisten viulujen ja samankaltaisen tunnelman vuoksi. Olennaisia elementtejä ovat Mirka Sirkkasen kirkas ääni ja tietenkin kalevalaiset sanoitukset.
Wäinötär plays "folk pop" and so far they have released two albums (Wäinötär and Vala).
In a way the music reminds me of Indica, not because of female vocals but also rich piano melodies, occasional violins and similar kind of atmosphere. Mirka Sirkkanen's bright voice and naturally Kalevala-spirited lyrics are the essential elements in their music.
Suo
Suo muistuttaa minua aika paljon Värttinästä, onhan heidänkin musansa samalla tavalla tunteikasta ja mukaansa tempaavaa. Emilia on lahjakas viulisti, Veeran kirkas ääni on kuin luotu tällaiseen musiikkiin ja akustisetkin kitarat tuovat lisämaustetta musaan.
Suo pretty much reminds me of Värttinä, due to that expressiviness and compelling melodies. Emilia is a skilled violinist, Veera's bright and intensive voice is just appropriate for folk music and acoustic guitars bring some rhythm as well.
Kuunkuiskaajat edustivat Suomea Euroviisuissa 2010, kappaleellaan Työlki ellää. Itse en tosin heidän musastaan niin välitä, vaikka keulilla onkin kaksi lahjakasta ja tuttua naista - Susan Aho ja Johanna Virtanen Värttinästä! Mutta heidän versionsa Ievan polkasta (yksi tunnetuimpia suomalaisia
perinnelauluja, myöskin erään Internet-meemin johdosta) on aika hauskan kuuloinen, ja Maailman majoilla on nätti kipale.
It was funny when I found out that Susan and Johanna from Värttinä sing and play in Kuunkuiskaajat-duo as well; probably you remember their perform in Eurovision Song Contest couple of years ago. Kuunkuiskaajat isn't my cup of tea though, it's bit too much "humppa" to me, heh. But their version of Ievan polkka (very well-known Finnish folk tune, also because of that certain Internet meme) is fun. And Maailman majoilla is beautiful song.
Korpiklaani / Shaman
Korpiklaani on tunnetuimpia folk metal-bändejä, eikä syyttä ollenkaan. Spirit of the Forest (2003), Tervaskanto (2007) ja Korven kuningas (2008) ovat hienoja kokonaisuuksia, ja muiltakin levyiltä löytyy paljon hienoja hetkiä. Harmi vain että Korpiklaani tunnetaan lähinnä noista "bilebiiseistään", vaikka bändiltä löytyy paljon syvällisempiäkin biisejä ja sanoituksistakin löytyy sitä kalevalaista tunnelmaa. Hittavainen - joka joutui jättämään bändin terveydellisistä syistä - oli muuten todella lahjakas muusikko ja osasi soittaa kaikenlaisia instrumentteja viulusta puhallinsoittimiin.
No, musiikillisesti Wooden Pints on loistava veto ja musavideo on niin huvittava että sehän on jo suorastaan mahtava. Videohan alkaa kohtauksella jossa Hittavainen tulee viulunsa kanssa vajasta ja ihan pokkana alkaa soittamaan...
Shaman oli Korpiklaanin esiaste. Jonne Järvelä lauloi jo tässäkin kokoonpanossa, mutta saamen kielellä! Shamanin biiseissä kyllä tunnelmaa riittää ja Odda Mailbmin musavideokin on "vanhanaikaisuudestaan" huolimatta todella kaunis.
Korpiklaani is one of the best-known folk metal bands - and with a good reason. Spirit of the Forest (2003), Tervaskanto (2007) and Korven kuningas (2008) are great entireties, and there's plenty of great moments in other albums too. Too bad that Korpiklaani is known primarily of those "party songs", even if the band has a lot more profound songs and there's that "Kalevala-spirit" as well. Hittavainen - who had to leave the band for health reasons - was really talented musician and he played all kinds of instruments from violin to wind instruments.
Well, musically Wooden pints is a compelling one and the music video is so funny that it's downright awesome. The video begins with a scene where Hittavainen appears from a shed and as cool as a cucumber starts to play his fiddle...
And Shaman was earlier line-up of Korpiklaani - folk metal with Sami yoiking. Really atmospheric songs and the music video for Odda Mailbmi (The new world) is really beautiful.
Fejd
Ja viimeisenä on vuorossa bändi rakkaasta naapurimaastamme, Ruotsista.
Fejd soittaa sekä folk rockia että -metallia, ja jopa sanoituksetkin ovat ruotsinkielisiä. Korpiklaanin tapaan tämäkin bändi käyttää paljon perinteisiä instrumentteja, esimerkiksi avainviulua ja bouzoukia.
Fejd is an unique folk rock /folk metal from Sweden, and even the lyrics are written in Swedish. They use a lot traditional instruments, like moraharpa (keyed fiddle, that's like an really old kind of violin), Swedish bagpipe, jew's harp and bouzouki. If you're attracted to such elements, clean vocals and a kind of dreamlike atmosphere, this band is definitely worth checking out.
Kiitos! :)
VastaaPoista